Olen varmaan Suomen huonoin bloginpitäjä. Tai sitten minulle ei vain tapahdu mitään mainitsemisen arvoista :).
Nyt voisin kertoa vaikka lauantaina 25.2. suorittamastani talvilintulaskennasta. Laskenta suoritetaan samaa reittiä joka talvi kolme kertaa; syyslaskenta marraskuussa, keskitalven laskenta joulun-vuodenvaihteen tienoilla, sekä kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa. Oma talvilintulaskentareittini on vuodesta 2007 kulkenut Lahden kaupunkialueella, karkeasti ottaen Kariniemi-Radiomäki-keskusta-Mustakallionmäki-Kariniemi.
Kaikessa tylsyydessään reitti on melko mielenkiintoinen. Lajisto tällä talvireitillä on mahdollisimman riisuttu peruslintulajisto. Yli kahdenkymmenen lajin ei juuri pääse kuin syystalven laskennassa.
Silti on mielenkiintoista seurata esim. varpusten, viherpeippojen, sinitiaisten, käpytikkojen ja kesykyyhkyjen määrien vaihteluita, sekä myös sitä, miten niiden vakioesiintymispaikat vaihtelevat. Ko. reitin varrella esimerkiksi Kartanon pientaloalue runsaine orapihlaja-aitoineen oli alkuvuosina selvästi paras varpusalue, kun nyt suurimmat varpusmäärät löytyvät Seponkadun yhdestä ainoasta orapihlaja-aidasta.
Tällä kertaa erikoisin havainto reitillä oli kanahaukka, mutta onpa sellaisiakin yllätyksiä osunut reitilleni, kuin harmaahaikara, sepelkyyhky, viiru- ja varpuspöllö sekä merilokki.
- Talvilintulaskennat alkoivat Suomessa talvella 1956/57. Nykyisin laskentoja tehdään noin 500 reitillä. Aluksi laskenta tehtiin vain talvilaskentana vuodenvaihteessa, mutta vuonna 1967 otettiin käyttöön kevätlaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa ja 1975 lisättiin ohjelmaan vielä syyslaskenta marraskuun alussa.
Laskentojen tavoitteena on selvittää talvilintujemme levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristöä, näissä tapahtuvia muutoksia talven aikana, vuodesta toiseen ja pitkällä aikavälillä, sekä talvilintujen vuosittaiseen esiintymiseen, talvikuolleisuuteen ja pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavia tekijöitä.
Talvilintulaskennalla saadaan luotettava yleiskuva lintutilanteesta maan eri osissa ja tärkeimmissä elinympäristöissä loppusyksyllä, vuodenvaihteessa ja kevättalvella. Lajien erilaisen havaittavuuden takia menetelmä ei kuvaa todenmukaisesti lajien keskinäisiä runsaussuhteita.-
Tämä oli suora lainaus Luonnontieteellisen Keskusmuseon www-sivulta. |
Tämä jo vuodesta 2007 saakka Pikku-Vesijärvellä viihtynyt valkoinen sorsa on yksi talvilintulaskentareitin piristyksiä. |
